Älytön viestintä

Jätä kommentti

22.5.2015 Kirjoittanut Status-verkkolehti

“Here´s your zombie apocalypse.” Ruudullani näkyvässä kuvassa on joukko koulubussista tulevia oppilaita, joilla on kaikilla älypuhelin kädessään ja katse siihen liimautuneena. Teksti ja kuva viestivät karua totuutta nykyajan ihmisistä ja tekniikkaorjuudesta. Puhelimen pitää olla kaikkialla esillä.

Sosiaalipsykologian ääni kuuluville
Sosiaalisen median koukuttavuudesta ja kännykkäriippuvuuden haitoista on puhuttu jo pitkään, lähinnä psykologian ja sosiologian näkökulmista. Paljon toistetaan sitä, miten ihmiset eivät enää huomaa toisiaan eivätkä ole läsnä vuorovaikutustilanteissa, vaan ovat jatkuvasti netin kautta yhteydessä jonnekin muualle. Somen myötä ihmisten välinen kommunikaatio ja sosiaalinen elämä on kokenut mullistuksen. Sosiaalipsykologian ääni on toistaiseksi jäänyt julkisessa keskustelussa yllättävän vähälle. Oppiaineemme on toki aina ajankohtainen, mutta se on sitä varsinkin nyt. Minuus, identiteetti, ryhmäjäsenyydet, asenteet ja vuorovaikutuksen lainalaisuudet liittyvät kaikki voimakkaasti some-ilmiöön.

Olemme tulleet tilanteeseen, jossa fyysisesti yhdessä olevat ihmiset tuijottavat passiivisina kännyköitään, eivätkä keskustele toisilleen. Samaan aikaan he saattavat kuitenkin käydä aktiivista keskustelua kymmenien muiden ihmisten kanssa ilman ajan ja paikan tuomia rajoitteita.

Sanaton viestintä dominoi tulkintoja
Ainakin yksi keskein rajoittava tekijä tällä uudentyyppisellä vuorovaikutuksella kuitenkin on. Sen rajallisuus liittyy sanattomaan viestintään. Suurin osa välillisestä vuorovaikutuksesta on sanallista tai visuaalista, vaikka nonverbaaleja elementtejä onkin pyritty lisäämään esimerkiksi tunteita ilmaisevien emoji-hymiöiden avulla. Videopuheluiden kautta voi myös nähdä toisen ihmisen eleet ja ilmeet reaaliaikaisesti, mutta ei se kuitenkaan korvaa todellista läsnäoloa.

Välittömässä vuorovaikutuksessa teemme jatkuvasti tulkintoja toisen asennoista, kehonkielestä ja äänensävystä, sekä muista sanattomista viesteistä. Wikipedian mukaan n. 55% tulkinnoista johdetaan kehonkielestä,  38% äänensävystä ja vain 7% viestin varsinaisesta sisällöstä tai sanoista. Prosenttiosuudet vaihtelevat kulttuurin jne. mukaan, mutta kehonkieli on usein dominoiva.

Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, jossa luennon alkamista odottelevat opiskelijat istuvat käytävällä luokkahuoneen ulkopuolella. He eivät ole keskenään vuorovaikutuksessa, vaan kaikki selailevat kännyköitään. Tästä syntyy nopeasti normi. Jokainen tilanteeseen tuleva uusi opiskelija tarttuu tähän normiin ja ottaa esiin puhelimensa tuijottaakseen sitä, kuten kaikki muutkin.

On mielenkiintoista miettiä, mitä tällainen tilanne viestii jokaiselle siinä mukana olevalle ihmiselle. Millaisia tulkintoja ihmiset tekevät toisistaan, itsestään ja sosiaalisesta tilanteesta? Millä tavalla tällainen käyttäytyminen vaikuttaa tulevaan luentoon? Yleensä kädessä oleva kännykkä on viesti siitä, että ei kiinnosta. Läsnäolo tilanteessa ei tunnu tärkeältä, koska puhelin on kiinnostavampi. Todennäköisesti tällainen asenne leviää ja siirtyy käytävältä luokkahuoneeseen. Opettajakin opettaa varmasti huippumotivoituneena tällaista joukkoa.

Kehonkieli vaikuttaa meihin ja muihin                                                                           Sosiaalipsykologi Amy Cuddyn TED-konferenssissa pitämä puhe on katsottu netissä yli 25 miljoonaa kertaa sen julkaisemisen jälkeen vuodesta 2012. Puheessaan Cuddy kertoo sanattoman viestinnän vaikutuksesta ihmiseen. ”Vaikuttaa siltä, että eleet hallitsevat sitä mitä tunnemme. Ne eivät vaikuta vain toisiin ihmisiin. Kehomme vaikuttavat mieleemme.” Tutkimuksessa havaittiin, että kahden minuutin ”voima-asennon” tekeminen ennen työhaastatteluun menoa vaikutti merkittävästi koe-henkilöiden riskinottoon sekä kortisoli- ja testosteronitasoon. Hormonaaliset muutokset saavat aivot virittäytymään itsevarmaan tilaan ja vähentävät stressiä.

Cuddy esittelee eri valta-asemia edustavia asentoja, ja mainitsee yhtenä matalan statuksen esimerkkinä kännykkää kohti kumartuneen asennon. Kun ihminen on kehonkieleltään sulkeutunut ja sisäänpäinkääntynyt, hän tulee viestineeksi sekä itselleen että muille matalaa valta-asemaa. Sen sijaan kun ihminen on ryhdikäs ja hallitsee tilaa, hän viestii korkeaa statusta. Status vaikuttaa kehon hormonitasoon, joka vaikuttaa mieleen ja suoriutumiseen. Cuddyn ja kumppaneiden tutkimus on kuitenkin kohdannut viime aikoina kritiikkiä, sillä sen toistaminen ei onnistunut. Innostava ja inspiroiva puhe herättää joka tapauksessa ajatuksia ja on ilman muuta katsomisen arvoinen. Suomeksi tekstitetyn puheen voi katsoa kokonaisuudessaan täältä:

http://www.ted.com/talks/amy_cuddy_your_body_language_shapes_who_you_are?language=fi

Viesti älykkäästi
Kun meillä on siis koulubussillinen tai käytävällinen tai luokkahuoneellinen nuoria lupaavia tulevaisuudentoivoja, jotka keskittyvät kännykköihinsä, mitä meillä sosiaalipsykologisesti ajateltuna on? Ovatko he joukko vuorovaikutustaidoiltaan vajavaisia, passiivisia, epäkiinnostuneita, matalan statuksen omaavia ja stressaantuneita zombeja? Onko ihmiskunta tuhoon tuomittu? Toivottavasti ei. Sanattoman viestinnän ja läsnäolon merkitystä ei pitäisi aliarvioida, mutta toisaalta ei sosiaalista mediaa tarvitse kokonaan teilatakaan. Some on mahdollistanut uusia vuorovaikutuksen ja sosiaalisuuden muotoja, joissa nimenomaan sisältö ja sanat pääsevät oikeuksiinsa. On tilanteita, joihin somettaminen sopii ja tilanteita, joihin se ei sovi.

Kännykkä kädessä viestii joka tapauksessa aina jotain. Se voi olla nykyajan amuletti, josta haetaan turvaa ja pakotietä epävarmoista tilanteista. Se voi olla passiivista vastarintaa tai tylsistyneisyyttä viestivä ele. Tai sitten se on vain tapa, johon on jo niin totuttu, ettei sen merkitystä edes huomata ajatella. Kyse ei ole ainoastaan muista ihmisistä. Millaista viestiä haluat itse itsellesi kertoa?

Eve-Linda Lassila

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: