Minustako psykoterapeutti?

Jätä kommentti

18.1.2016 Kirjoittanut Status-verkkolehti

Joulukuussa (7.12.2015) järjestetty infotilaisuus vastasi moniin sosiaalipsykologian opiskelijoiden mieliä askarruttaviin kysymyksiin psykoterapeuttikoulutuksesta. Vaikka psykoterapeutiksi ryhtyminen saattaa tuntua monelle vielä kaukaiselta vaihtoehdolta, on koulutuksen vaatimuksiin hyvä perehtyä jo ajoissa. Koulutuksessa kertomassa oli psykoterapian koulutussuunnittelija ja psykologi Sanna Selinheimo. Ammatillisiin kysymyksiin vastasivat psykoterapeutit Leena Ehrling ja Krisse Lipponen, jotka ovat taustaltaan sosiaalipsykologeja.

latauspsykoterapeutti

cbrtindia.com

Psykoterapiassa pyritään hoitamaan asiakkaiden elämän kriisejä tai mielenterveyden ongelmia keskustelun keinoin. Psykoterapeutti on laillistettu terveydenhuollon ammattinimike, jonka käyttämisen edellytyksenä on yliopistojen järjestämä psykoterapeuttikoulutus.

 

Kuka on hakukelpoinen?

Valtiotieteiden maisterin tutkinto, pääaineena sosiaalipsykologia tai sosiaalityö, mahdollistaa hakukelpoisuuden psykoterapeuttikoulutukseen. Tutkinnon lisäksi edellytetään vähintään kaksi vuotta työkokemusta mielenterveystyössä tai sitä vastaavissa asiakastehtävissä. Huomionarvoista on, että vasta maisteriksi valmistumisen jälkeen tehdyt työt hyväksytään.

Millaista työkokemuksen tulee olla?

Valmista listaa hyväksytyistä toimenkuvista ei löydy, sillä kelpoisuutta selvitettäessä paneudutaan työn sisältöön – ei ammattinimikkeeseen. Työn tulee olla käytännön potilas – tai asiakastyötä, ja tunneista erotellaan muu sisältö, kuten kouluttaminen ja hallinnolliset tehtävät. Opettajana toimimista tai muunlaista ihmissuhdetyötä ei hyväksytä, ellei sen katsota täyttävän kliinisen työn erityispiirteet.

Mitä sosiaalipsykologian tutkinto mahdollistaa?

Nykyisten säädösten mukaan sosiaalipsykologian tutkinto ei anna kelpoisuuksia koulukuraattorina työskentelyyn, mutta sijaisuuksien suorittaminen on yhä mahdollista. Osa koulutukseen hakeutuvista sosiaalipsykologeista on tehnyt myös sosiaalityön sijaisuuksia, joihin pääsy on kuitenkin vaikeutumassa. Sijaisuudet edellyttävät nykyään sosiaalityön aineopintojen ja käytännön harjoittelun suorittamista, joka ovat pohdinnan arvoinen vaihtoehto sivuainetta valitessa.

Mistä työkokemusta oikein voisi saada?

Paikalla olleet asiantuntijat mainitsevat suurimmaksi mahdollisuudeksi kolmannen sektorin, eli mm. Suomen mielenterveysseuran, kriisikeskukset ja muun järjestötoiminnan. Kolmannella sektorilla tehdään merkittävä osa suomalaisesta mielenterveystyöstä ja asiakasmateriaali on siellä psykoterapeuttien mukaan hyvin rikasta. Vapaaehtoistyötä ei myöskään ole poissuljettu.

”Kolmannella sektorilla tehdään merkittävä osa suomalaisesta mielenterveystyöstä- -”

Miten kahden vuoden työkokemus lasketaan?

Hyvä uutinen on, että sijaisuudet ja määräaikaiset työt lasketaan yhtä lailla, eli työkokemuksen kartuttaminen ei edellytä pysyvää työpaikkaa. Työkokemuksen kestoa verrataan kahden vuoden täysipäiväisen työsuhteen tunteihin, mikä vastaa noin 40 tuntia viikossa. Omasta työkokemuksestaan ja sen sisällöstä kannattaakin pitää tarkkaa kirjaa. Työn intensiivisyydestä ei ole olemassa määrityksiä, eli kokemusta on mahdollista kerryttää pidemmältä aikaväliltä.

Kuka koulutukseen lopulta valitaan?

Hakukelpoisia hakijoita on yleensä suhteessa aloituspaikkoihin yleensä kaksinkertainen määrä linjasta riippuen. Koulutusryhmiin valitaan noin 18-25 henkilöä. Moneen eri koulutusohjelmaan voi hakea yhtäaikaisesti, mutta ne tulee asettaa ensisijaiseen järjestykseen yhteishaun lailla. Hakijoilta vertaillaan työkokemuksen sisältöä, lisäkoulutuksia ja muuta ammatillista aktiivisuutta. Hakuprosessiin kuuluu myös soveltuvuuskoe, jossa tarkastellaan persoonallisuuden soveltumista tiettyyn suuntaukseen, elämäntilanteen valmiuksia ja motivaatiota koulutukselle.

Millainen itse koulutus on?

Ehrlinging ja Lipposen mukaan rankan hakuprosessin soveltuvuuskokeissa ja haastatteluissa koulutuksen intensiivisyys konkretisoituu. Koulutus on vaativa, mutta avartava ja elämää muuttava matka. Koulutukseen kuuluu teoriaopintoja, omaa terapiaa, koulutuspotilaita ja työnohjausta. Keskeinen osa koulutusta on potilastyön harjoittelu, jota tehdään 3-4 vuotta oman työn ohella. Ehrling ja Lipponen suosittelevat ensimmäisten potilassuhteiden toteuttamista palkattoman harjoittelun muodossa, joka helpottaa asiakkaiden löytämistä ja vie myös koulutettavalta itseltään suoriutumispaineita pois.

” Koulutus on vaativa, mutta avartava ja elämää muuttava matka.”

Paljonko koulutus maksaa?

Monen opiskelijan mielessä on ennakkoon kummitellut psykoterapiakoulutuksen hinta, joka on Selinheimon mukaan kuitenkin laskemassa muutaman vuoden sisällä. Helsingin yliopistossa teoriaopinnot maksavat noin 10.000-16.000 euroa. Työnohjaus laskutetaan tuntien mukaan ja lopullinen määrä vaihtelee 3000-5000 euron välillä. Omaa terapiaa on käytävä linjasta riippuen 80-250 tuntia, ja yksi terapiatunti maksaa noin 75-150 euroa.

Vaikuttavatko vuoden 2017 koulutusuudistukset?

Sosiaalipsykologian opiskelijoille on vuosittain yhden opiskelijan kiintiö 15 opintopisteen kokonaisuuteen psykiatrian parissa, jonka suorittamista Lipponen ja Ehrling suosittelevat. Psykoterapiakoulutuksen edellyttämät teoriaopinnot ovat oma kokonaisuutensa, eikä psykologian sivuaineopintoja voi hyväksilukea. Tiedekunnan mukaan ei ole nähtävissä syitä, miksi psykiatrian kiintiö tai perusedellytykset koulutukseen hakeutumiselle muuttuisivat.

Onko itse työ lopulta vaivan arvoista?

Ehrlingin ja Lipponen mukaan sosiaalipsykologia tarjoaa hyvät valmiudet psykoterapeuttina työskentelyyn. Sosiaalipsykologinen lähestymistapa on heidän mukaansa moneen terapiamuotoon rikkaus, sillä suurin osa psykoterapeuteista on koulutukseltaan psykologeja ja psykiatriaisia sairaanhoitajia. Sosiaalipsykologian tutkinnolla joutuu Ehrlingin mukaan pinnistelemään ja näkemään vaivaa työkokemuksen saamiselle, mutta avoimin mielin hakeminen kasvattaa ihmisenä ja terapeuttina. Ehrling ja Lipponen kertovat, kuinka kohtaavat välillä myös vaikeita asiakassuhteita, mutta harvassa työssä voi seurata ja olla osallisena jonkun elämänmuutoksessa. Ehrlingin mukaan varsinkin tuoreen Kelan uudistuksen myötä psykoterapeuteille riittää hyvin töitä, ja koulutus on maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin.

 

Vera Hyvämäki

Sosiaalipsykologian tiedekunta ehti tätä artikkelia tehdessä julkaista oman tiivistelmänsä tilaisuudesta. Kilkkaa tästä saadaksesi lisätietoa myös työnohjauksesta.

 

Lähteet:

http://www.helsinki.fi/psykoterapeuttikoulutus/opiskelu/koulutusohjelmat.htm

http://www.uta.fi/psykoterapeuttikoulutus/opiskelu.html

http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/2015/Sivut/laki-sosiaalihuollon-ammattihenkiloista-voimaan-2016.aspx

http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/d229e5e80a65344600e71bb6cc671212

Etusivun kuva otettu osoitteesta pixbay.com

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: