Matkalla kohti unelmien opiskelupaikkaa-Osa 1.

Jätä kommentti

3.2.2016 Kirjoittanut Status-verkkolehti

Oletko suunnitellut hakevasi opiskelemaan tämän hetken kuuminta alaa, sosiaalipsykologiaa? (väite sosiaalipsykologian ykkössijasta perustuu kirjoittajan subjektiiviseen kokemukseen). Askarruttavatko pääsykokeet, entä oppimismenetelmät? Vai etkö ole vielä edes ihan varma mitä sosiaalipsykologia on?
Status-lehti kutsuu kaikki kiinnostuneet mukaan seuraamaan kevään viisi-osaista juttusarjaa ”Matkalla kohti unelmien opiskelupaikkaa”. Ensimmäisessä osassa perehdytään sosiaalipsykologiaan aihealueena. Seuraavissa seuraa informaatiota niin valmennuskursseista, pääsykokeista kuin opiskelutekniikoistakin. Artikkelit ilmestyvät kuukausittain.
Tervetuloa mukaan valmistautumaan kohti toukokuun koitosta!

 

OSA 1. SOSIAALIPSYKOLOGIA- MITÄ SE ON JA MITÄ HYÖTYÄ SIITÄ ON?

 

”Scientific study of the way in which people’s thoughts, feeling and behaviors are influenced by real or imagined presence of other people” –Gordon Allport 1954-

 

Jokaisella psykologiaa lukiossa opiskelleella on ainakin yhden kurssin verran käsitystä sosiaalipsykologiasta. Psykologian opinnot eivät kuitenkaan ole minkäänlainen edellytys sosiaalipsykologian opiskelusta haaveilevalle, eivätkä ikävä kyllä takaa myöskään minkäänlaista etulyöntiasemaa. Sosiaalipsykologiaa voisi kuvata siltatieteenä, joka yhdistää tietoa monelta eri alalta. Tiivistettynä voisi sanoa, että sosiaalipsykologia tutkii ihmisiä sosiaalisissa tilanteissa: sitä, miten muut ihmiset vaikuttavat yksilöiden ja ryhmien toimintaan. Sosiaalipsykologian opiskelu ei siis ole sama asia kuin psykologian opiskelu. Sosiaalipsykologian opiskelija ei myöskään valmistu sosiaalityöntekijäksi. Mitä opinnot sitten käytännössä pitävät sisällään ja mitä sosiaalipsykologit tekevät työkseen?

Miten ennakkokäsityksemme vaikuttavat kykyyn käsitellä uutta tietoa? Mitä ovat itsensä toteuttavat ennusteet? Voiko ulkoisesta toiminnasta päätellä sisäisen asenteen? Miten tehtävästä palkitseminen vaikuttaa motivaatioon? Mitä ovat sosiaaliset representaatiot ja kognitiivinen dissonanssi? Miten asenteita voidaan muuttaa? Miksi ihmiset auttavat? Onko kaksi päätä parempi kuin yksi vai mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa? Miten eri ryhmien välisiä suhteita voidaan parantaa?

Johdatus sosiaalipsykologiaan (Helkama, Myllyniemi & Liebkind) on loistava kirja tutustua siihen, mitä sosiaalipsykologia käytännössä tutkii. Se on hyödyllinen teos myös niille, jotka eivät opiskele alaa – kirjan läpiselailu ei missään nimessä mene hukkaan, vaikket olisikaan hakemassa opiskelemaan. Kirjan aiheita ovat mm. sosialisaatio ja sosiaalinen kehitys, stereotypiat ja tiedonkäsittelyn harhat, päätöksenteko, emootiot, arvot ja asenteet, vuorovaikutus, ryhmäprosessit ja ryhmien väliset suhteet sekä ihmisen minuus (Huom! Pääsykoekirjasta on ilmestynyt uusi painos vuoden 2015 lopulla. mutta ei ole vielä käytössä). Tämä luettelo on hyvin karkea tiivistelmä eli jo vajaaseen 400 sivuun mahtuu runsaasti mielenkiintoista ja hyödyllistä informaatiota. Ennen kaikkea sosiaalipsykologia on käytännöllinen tiede. Haluatko oppia ymmärtämään paremmin ihmisten välistä vuorovaikutusta? Haluatko ymmärtää paremmin omaa käyttäytymistäsi eri tilanteissa? Tieteenalan mielenkiinnon kohteet koskettavat jokaisen ihmisen jokapäiväistä arkea. Siksi se onkin hyvin monikäyttöinen ja monipuolinen opiskeluala, josta voi myös työllistyä hyvin vaihteleviin työtehtäviin.

rsz_20160202_213949
Antero Olakiven vuoden 2008 selvityksen mukaan sosiaalipsykologit työskentelevät mm. tutkimustehtävissä, sosiaali- ja terveydenhuollon saralla, opetuksen ja koulutuksen parissa, henkilöstöhallinnossa sekä viestinnän tehtävissä (tutustu selvitykseen tarkemmin täältä). Omasta kiinnostuksesta ja muista opinnoista riippuu paljon mihin työelämässä lopulta sijoittuu. Sosiaalipsykologiaa opiskeleva ei valmistu tiettyyn ammattiin, mikä valitettavan usein nähdään alan heikkoutena ja miinuspuolena. Vaihtoehtojen kirjo pitäisi kuitenkin nähdä enemmänkin vahvuutena ja mahdollisuutena. Missä ikinä on vuorovaikutusta ja ihmisten välisiä suhteita, siellä tarvitaan sosiaalipsykologeja. Jokainen johtaja, tiiminvetäjä, alainen ja kollega hyötyy varmasti sosiaalipsykologian opinnoista- vaikka ei tutkintoon tähdäten, niin edes omaksi ja kanssaihmisten iloksi. Huonosta yhteiskunnallisesta tilanteesta huolimatta sosiaalipsykologien tulevaisuudennäkymät eivät näytä harmailta. Ja jos välillä näyttävätkin, sosiaalipsykologina sinulla on mahdollisuus olla mukana muuttamassa tulevaisuutta, rakentamassa parempaa Suomea.

Pysy ajan tasalla ja käy tykkäämässä meistä Facebookissa!

 

Lähteet:
Helkama, K., Myllyniemi, R., & Liebkind, K. (2013). Johdatus sosiaalipsykologiaan. Edita.
Jasinskaja-Lahti, I. (2015). Sosiaalipsykologian johdantokurssi syksy 2015-luentokalvot.
Olakivi, A. (2008). Selvitys vuosina 2002–2006 Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitokselta valmistuneiden maistereiden työhön sijoittumisesta.

Kirjoittanut: Aliisa Holkko

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: