Matkalla kohti unelmien opiskelupaikkaa-Osa 3

Jätä kommentti

15.4.2016 Kirjoittanut Status-verkkolehti

OSA 3. OPISKELUTEKNIIKAT JA -TAKTIIKAT HALTUUN!

Kuuden viikon päästä kevään pääsykoeaherrus vihdoin päättyy ja opitun tiedon pääsee vuodattamaan aivojen syövereistä ruutupaperille. Vaikka pänttääjästä saattaa tuntua, että kevät on jo auttamattoman pitkällä, kuudessa viikossa on vielä hyvin mahdollisuuksia selventää käsitteitä, sisäistää tietoa sekä yhdistää teorioita ja tutkijoita toisiinsa. Onko pääsykokeisiin valmistautumisesi koostunut lähinnä lukemisesta ja alleviivauksesta? Vai oletko omasta mielestäsi kokeillut jo kaikki opiskelutekniikat? Ei hätää, Status-lehti listasi viisitoista innovatiivisista oppimismenetelmää, joita ehdit vielä hyvin hyödyntämään pääsykoepäivää varten! Artikkelin luettuasi et malta odottaa kirjan ääreen pääsyä 😉

  1. Sisällysluettelon ulkoa opettelu. Kuulostaa ehkä ajan haaskaukselta ja hieman typerältä, mutta Status-lehti suosittelee ehdottomasti takanaan vankka yksimielisten joukkio. Kun muistat sisällysluettelon ulkoa, koevastauksissa on helppo tarkistaa oletko muistanut käsitellä asiaa kaikilta mahdollisilta kanteilta. Monesti nimittäin yksi näkökulma ei riitä, vaan kannattaa laittaa paperille kaikki mitä muistaa!20160415_113438
  2. Jätti-Mindmap. Jos seinältäsi ei vielä löyty mindmappia, johon on tiivistettynä koko pääsykoekirja niin nyt kipinkapin tekemään. Valitse mieliväriäsi oleva kartonki ja käytä vaikkapa sisällysluetteloa apunasi hahmotellessasi ajatuskarttaa. Ripusta se näkyvälle paikalle kotisi seinälle, josta voit vilkuilla sitä päivän aikana.
  3. Kymmenen pääpointtia. Luettuasi kappaleen, tee itsellesi ylös kymmenen pääpointtia, jotka kappaleesta jäivät mieleen. Jos kymmentä asiaa ei muistu mieleen, lue uudestaan ajatuksella. Näin saat samalla tehtyä itsellesi hyödylliset tiivistelmät, joita on nopeampia silmäillä kuin koko kirjaa.20160415_113803
  4. Huoneentaulut. Osta pino värikkäitä papereita. Piirrä niille tärkeimpien teorioiden ja kohtien pääasiat. Esimerkiksi Kohlbergin moraalitasot, Leventhalin oikeudenmukaisuuden periaatteet, Selmanin roolinoton vaiheet tai Schwartzin arvoteoria voisivat olla hyviä aiheita. Ripusta tauluja asuntoosi esimerkiksi vessaan, keittiöön, peilin yläpuolella, ulko-oveen… Näin voit huomaamattasi arkiaskareiden lomassa oppia lisää! Lisäksi jo pelkkä huoneentaulujen tekeminen auttaa muistamisessa.
  5. Värikoodaus. Jos pääsykoekirjasi on vielä siisti ja puhtoinen, nyt koodaamaan! Valitse muutama eri värinen tussi ja koodaa itsellesi sisällysluettelosta aihealueittain omasta mielestäsi samaan väriin kuuluvat asiat. Värikoodaus voi auttaa sitomaan asioita kokonaisuuksiksi ja muistamaan mitkä asiat liittyvät toisiinsa.
  6. Lue ääneen nauhurille. Kun luet, puhu ääneen ja laita nauhuri pyörimään. Jos joudut vaikkapa tuhlaamaan hyvää lukuaikaa autolla ajamiseen, napit korvilla voit hyödyntää ajan opiskeluun. Joskus silmät eivät myöskään tahdo pysyä auki, vaikka ilta on vasta nuori ja unten maille ei sopisi vielä siirtyä. Tällöin voit kuunnella omaa äänitystäsi!
  7. Esseet.

    Kirjoittamista kannattaa ehdottomasti harjoitella.

    Sisäänpäässeiden joukossa on aina varmasti niitäkin, ketkä eivät ole etukäteen kirjoittamista harjoitelleet, mutta vuosi vuodelta hakijat ovat paremmin valmistuneita. Kannattaa siis ehdottomasti treenata etukäteen vaikkapa edellisten vuosien pääsykokeiden avulla. Esimerkiksi ”Takaako useampi kokki aina paremman sopan?” on loistava essee-kysymys. Jos vanhat kokeet on jo kulutettu, pyydä kavereiltasi aiheita ja pyri kirjoittamaan sosiaalipsykologisia esseitä niistä. 20160415_113608

  8. Käsitekortit. Käsitteet ovat olennaisessa osassa pääsykokeessa. Yleensä kokeessa on ollut tehtävänä selittää jokin käsite lyhyesti ja tyhjentävästi. Tähän auttaa monesti  ulkoa opettelu. Omaa osaamista on hyvä myös testata. Käsite saattaa tuntua tutulta, mutta joutuessasi oikeasti selittämään sen, et välttämättä osaakaan. Status-lehti suosittelee käsitekortteja, joissa toisella puolella lukee käsite ja toisella sen selitys. Käsitekortit voit ottaa mihin tahansa mukaan ja niiden kanssa jaksaa pelailla, vaikka varsinaisesta opiskelusta aivot olisivat jo aivan jumissa. Esimerkiksi vappubrunssin tunnelmaa voi nostattaa haastamalla kanssajuhlijat sosiaalipsykologiseen Aliakseen käsitekorttien avulla.

  9. Kolmivaiheinen käsitekartta. Muutama viime kevään sisäänpääsijöistä vannoo ehdottomasti kolmivaiheisen käsitekartan nimeen. Ideana on avata jokin kirjan kappale ja kirjoittaa yhdellä värillä (vaikkapa vihreä) ylös niin monta asiaa kuin tekstistä muistaa. Seuraavaksi teksti luetaan läpi ja kokeillaan sinisen värin avulla jäikö lukukerralla mieleen enemmän asioita. Lopulta otetaan kirja käteen ja pinkin värin kanssa täydennetään kirjan avulla kaikki mainitsematta jääneet asiat. Tavoitteena tietenkin on, että lopulta käsitekartat muodostuvat pelkästään vihreän värin avulla.20160415_113704
  10. Tutkijamuistipeli. Pääsykokeessa aika on muutenkin tiukilla, joten ethän halua tuhlata kallisarvoista aikaasi sen pähkäilyyn kuka teki minkäkin kokeen ja minä vuonna tapahtuivat mitkäkin merkittävät tapahtumat? Tee siis kolmen värisiä kortteja: henkilöt vihreillä, tutkimukset/teoriat pinkillä ja vuosiluvut keltaisella. Voit aloittaa helpolla versiolla ilman vuosilukuja. Asettele kaikki kortit sekaisin pöydälle ja yritän mahdollisimman nopeasti yhdistää oikeat henkilöt oikeisiin teorioihin/kokeisiin. Ota aikaa ja yritä suoriutua aina vain nopeammin!
  11. Videoiden katsominen. Jotkut pääsykoekirjan asiat, kuten vaikkapa sosiaalinen konstruktionismi tai symbolinen interaktionismi saattavat tuntua vaikeilta hahmottaa. Suosittelemme lämpimästi hyödyntämään Youtuben auvoisaa maailmaa ja ottamaan ilon irti mahtavista opetusvideoista. Vaikka pääsykokeessa ei periaatteessa tarvitse osata muuta kuin itse pääsykoekirja, se voi aueta huomattavasti laajemmin muun materiaalin avulla.
  12. Snapchat/Vlog/ Yksityiset videot. Ala ilahduttamaan snapchat-kontaktejasi pikaisilla priiffeillä sosiaalipsykologisista ilmiöistä ja teorioista. Voit myös tehdä vaikka vlogeja, joissa kerrot jostain asiasta.

    Omin sanoin kertominen testaa taatusti sitä, oletko oikeasti ymmärtänyt jonkun asian. Jos olet ujompi tai et omista vielä snapchatia  voit kuvata ”vain omaan käyttöön” ;).

  13. Ilmiöiden soveltaminen. Vaikka aineistokokeeseen ei oikeastaan voi valmistautua hirveästi etukäteen, voit harjoitella sosiaalipsykologisen teorian soveltamista oikeisiin arkipäivän ilmiöihin. Voit harjoitella soveltamista esimerkiksi kahdella tavalla. 1. Ota sanomalehti käteen ja lue pääuutinen. Mieti miten sitä voisi lähestyä sosiaalipsykologisesti. 2. Pyri miettimään teorioita ja ilmiöitä omaan elämääsi liittyen. Yleensä henkilökohtaisesti relevantit asiat on helpompi muistaa, joten pyri sitomaan pääsykoekirjan asioita omaan elämääsi ja sinulle merkittäviin asioihin.
  14. Asioiden opettaminen muille. Yksi tehokkaimpia oppimismenetelmiä on ehdottomasti opettaminen. Parasta on jos tunnet jonkun toisen joka lukee pääsykokeisiin, joten voitte vuorotellen opettaa toisillenne asioita. Toki voit aina laittaa äitisi, kämppiksesi tai vaikkapa koirasi oppitunnille.
  15. Kuulustelu. Kuulustelua voit tehdä kenen tahansa kanssa, joka myös pänttää johonkin. Sopikaa lukutreffit ja kyselkää vuorotellen toisiltanne. Kuulustelusta tulee aina vain hauskempaa kun toisella osapuolella ei ole aavistustakaan mistä puhutaan.

 

Tuntuuko siltä, että asiaa oli paljon etkä millään ehdi kokeilla kaikkia ennen pääsykokeita? Ei hätää! Joka vuosi hakijoita pääsee sisään ilman Snapchat-videoita tai asunnon uudelleen tapetointia 😉 Näiden vinkkien on tarkoitus toimia inspiraationa niille, jotka kaipaavat monipuolisempia ja uusia oppimismenetelmiä. Jos mikään kohdista ei siis tunnu omalta tai kokeilemisen arvoiselta, jatka omaan tuttuun tyyliisi.

Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että sosiaalipsykologian pääsykoe on hyvin eri tyyppinen kuin monet muut kokeet. Ei riitä, että osaat ulkoa koko kirjan kannesta kanteen, jos et osaa soveltaa tietoa. Vuosiluvut ja nimet ovat turhia, jos et osaa yhdistää teorioita käytäntöön.

Pänttäämisen idea on vähentää painetta koetilanteessa muistelusta, jotta pystyt paremmin keskittyä oleelliseen. Soveltaminen on myös vaikeaa, jos teorioiden nimet eivät ole muistissa.

(Status-lehti suosittelee silti ehdottomasti antamaan ainakin mahdollisuuden tutkijamuistipelille-vaikka sitten illanviettotarkoituksessa pänttäämisen sijaan).

45259072

TIIVISTELMÄ:

  1. Sisällysluettelon ulkoa opettelu
  2. Jätti Mindmap
  3. Kymmenen pääpointtia
  4. Huoneentaulut
  5. Värikoodaus
  6. Lue ääneen nauhurille
  7. Esseet
  8. Käsitekortit
  9. Kolmivaiheinen käsitekartta
  10. Tutkijamuistipeli
  11. Videoiden katsominen
  12. Snapchat/Vlog/Yksityiset videot
  13. Ilmiöiden soveltaminen
  14. Asioiden opettaminen muille
  15. Kuulustelu
Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: