Valkean vankilan tarina

Jätä kommentti

3.10.2016 Kirjoittanut Status-verkkolehti

Mediassa ja julkisessa keskustelussa on viime aikoina kritisoitu valkoisuutta ja erityisesti valkoista hegemoniaa. On käsitelty esimerkiksi kulttuurista omimista saamelaispukujen suhteen, sekä kantasuomalaisten suhtautumista kasvaneisiin turvapaikanhakijamääriin. Turvapaikanhakijoita koskevaa uutisointia seuratessa tuntuu, ettei empatiaa heitä kohtaan juuri ole. Äärioikeisto riehuu “islamisaatiosta” ja poliitikot ottavat kantaa kommenteilla, joita ei  valjuudessaan voi mielipiteiksi tunnistaa. Vaihtoehtoisesti  ääriliikkeiden väkivaltaa kommentoidaan johtuvaksi “maahanmuuttopolitiikan hyssyttelystä”, joka ymmärrettävästi aiheuttaa “kuohuntaa”.  Totuus on, että historiassa valkoiset länsimaalaiset ovat sortaneet rodullistettuja. Näin on tänäkin päivänä.

Lisa Aschanin Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaaleille valikoitunut Det Vita Folket (Ruotsi, 2015) maalaa tummanpuhuvan ja surrealistisen kuvan nykymaailmaa kaihertavasta pakolaiskriisistä. Aschan käyttää elokuvassaan samaa tehokeinoa kuin festivaaleilla näytetty, Alexandra-Therese Keiningin Pojkarna (Ruotsi, 2015) : kääntää roolit päälaelleen ja jää katsomaan mitä siitä seuraa. Keiningin tarkastelun kohteena ovat sukupuoliroolit, Aschan puolestaan syventyy pakolaisen ja viranomaisen väliseen jännitteeseen.

Elokuva alkaa sillä, kun vaaleahipiäinen ja -tukkainen Alex (Vera Vitali) kuskataan vasten tahtoaan tuimailmeisten viranomaisten kyydissä bunkkerimaiseen vastaanottokeskukseen. Alex on jäänyt luvatta maahan poistamispäätöksen jälkeen. Elokuva sijoittuu lumiseen ja koivikkoiseen rinnakkaistodellisuuteen, jossa eri ajassa kulkevien maailmankellojen alla on vain numerot ja kaikki puhuvat ruotsia. Vangin asuja muistuttaviin, oransseihin pyjamiin sonnustautuneet ovat valkoihoisia ja he puhuvat sujuvaa riikinruotsia.  

detvitafolket_minka-jakerson

Laitoksen työntekijä Josef (Issaka Sawadogo) ja juuri kiinnijäänyt Alex (Vera Vitali). Kuva: Minka Jakerson

Elokuva kiskaisee mukaansa heti hyytävistä ensisekunneista lähtien. Epäselvyyksiä ei jää siitä, millaista kuvaa vastaanottokeskuksista ja turvapaikanhakijoiden kokemuksista elokuva haluaa laveerata. Musiikin, rikkinäisten ja rätisevien lamppujen, mutkittelevien käytävien, dramaattisesti paukahtelevien ovien ja salaisen kellari-luolaston avulla laitoksen tunnelma on lähellä kauhuelokuvien mielisairaaloita tai pahamaineisia vankiloita. Milloin tahansa viivasuinen ja kivikatseinen vanhempi nainen saattaa kopauttaa olalle tai rynnätä huoneeseen ja ilmoittaa lähdön olevan käsillä. Jokaisella karkotetulla on kannettavanaan salaisuuksia. Riiipaisevimmat luurangot löytyvät kuitenkin laitoksen työntekijöiden kaapeista.

Elokuvassa esiintyvä ristiriitaisuus saa sielua myöten sotkeutumaan elokuvantekijöiden ajatusmaailmaan. Miljöön yksioikoisesta kuvauksesta huolimatta henkilöhahmot on rakennettu hyvin moniulotteisiksi. Laitoksen  ankarassa kurinpitäjässä, Viktoriassa (Pernilla August), on jotain hyvin äidillistä. Ruislimppu, jota hän leikkaa laitoksen asukeille symboloi monille näillä leveyspiireillä asuville jotakin hyvin perustavanlaatuisen kotoisaa.  Ville Virtasen esittämä johtaja on toisaalta veret seisauttava auktoriteetti, toisaalta hänen korostuksensa, “moomin-svenska,” tekee hänestä hyvin inhimillisen hahmon.

champagnebild-jpg

Victoria (Pernilla August) ja laitoksen työntekijät juhlimassa. Kuva: Minka Jakerson

Elokuvan ehdoton sankari on Josef (Issaka Sawadogo), jonka tummissa, uurteisissa kasvoissa on samanlaista lempeyttä ja viisautta kuin useissa Morgan Freemanin esittämissä hahmoissa, kuten Shawshank Redemptionin Redissä ja Sevenin William Somersetissä.

Eräs toistuva symboli elokuvassa on käsien pesu. Saapumistarkastuksia tekevä henkilökunta pesee käsiään usein ja perusteellisesti.  Kenties se kuvaa jonkinlaista ammattimaisuuteen kuuluvaa itsensä vieraannuttamista tilanteesta, työroolin ja henkilökohtaisen minän rajaa tai mahdollisesti pelonsekaista rajanvetoa itsen ja eri ryhmään kuuluvan toisen välillä. Toinen helposti tehtävä tulkinta liittyy syyllisyyteen. Meistä suomalaisistakin moni varmasti tuntee piston sydämessään ajatellessaan kumiveneissä seilaavia perheitä samalla kun itse loikoilemme sohvalla mustikkasmoothie ja juustoruisleipä kädessä, Vain Elämää:n pyöriessä televisiossa.  

Eräs hereillä ollut statuslainen esitti elokuvan jälkeen aiheellisen kritiikin; ajattelivatko elokuvan tekijät, että tämän tyylinen, ehkä hieman päälleliimattu “roolien vaihtaminen” on ainoa keino herättää valkoisten ihmisten valtaväestö näkemään pakolaiset itsemme kaltaisina ja tuntemaan empatiaa? Kuulostaahan se huolestuttavalta, jos  tarvitaan tämän luokan massiivinen, audiovisuaalinen elämys ja roolien kääntäminen, jotta ihmiset voisivat kokea jotakin, jonka kuuluisi olla ihmisyyden perusta.  Ehkä tämä naiivilta tuntuva ratkaisu olikin elokuvantekijöiden keino johdattaa katsojat juuri tämän kysymyksen äärelle.

Onko “roolien vaihtaminen” ainoa keino herättää valkoisten ihmisten valtaväestö näkemään pakolaiset itsemme kaltaisina ja tuntemaan empatiaa?

Elokuvan imu perustuu pitkälti selittelemättömyyden aiheuttamaan hämmennykseen; vielä viikon päästä elokuvan katsomisesta hahmojen kohtalot pohdituttavat, eikä ole muodostunut mitään selvää kuvaa elokuvan arvoituksellisen lopun merkityksestä. Elokuvan tapa luoda sydämentykytyksiä on kerrassaan elegantti ja minulle mieleinen. Usein kauhuelokuvistakin kaikista hätkähdyttävimmät ovat juuri niitä, joissa annetaan ihmisen omalle mielikuvitukselle tilaa sen sijaan, että selitettäisiin kaikki viimeistä silvottua suolenpätkää myöten.  

lisa-aschan_ma%e2%95%a0erta-thisner

Elokuvan ohjaaja: Lisa Ashan Kuva: Marta Thisner

Tuire Korvuo

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: