Jaakon juttusilla – Miten YKA:n opiskelija-asiamies neuvoo kysyvää fuksia?

Jätä kommentti

13.12.2016 Kirjoittanut Status-verkkolehti

Ensimmäisesti opiskelusyksystä melkein selvitty! Huonosti nukuttuja öitä kourallinen, harmaita hiuksia villakoirien seurana Hoas-kämpän nurkissa ja lompakossa ainakin kymmenen melkein täyttä kahvipassia. Mutta olo on voittamaton. Kaiken hötkyilyn ja haahuilun lomassa monet meistä fukseista olemme 1) onnistuneet löytämään luennoille ajoissa, 2) syöneet ekaa kertaa Unicafella kolmesti päivässä ja 3) löytäneet jotakin tekemistä lukujärjestyksen ulkopuolelta Valtsikan moninaisesta tarjonnasta.

Status järjesti alkusyksystä jäsenilleen mahdollisuuden osallistua mini-internshipiin, jonka kautta jotkut onnistuivat nappaamaan itselleen ihka-oikean työpaikan. Ekskursioita on järjestetty erilaisiin yrityksiin ja tapahtumiin. Pienimuotoiset mentorointi-ohjelmat ovat myös käynnistyneet ja pitäneet opiskelijoita kiireisinä luentojen, bileiden, ainejärjestötoiminnan ja speksi-hörhöilyn ohessa. Jos jotain ei voi Valtsikassa olla kuulematta niin tätä: “Verkostoituminen ja aktiivisuus ovat yhtä tärkeitä, ellei jopa tärkeämpiä kuin itse opiskelu.” Niin minkä kannalta? No työelämän tietysti.

Ai että työelämästäkin pitäis alkaa stressata vai?yka

No ei ihan vielä, sanoo Yhteiskunta-alan Korkeakoulutettujen Jaakko Kalske. Muutamia
juttuja tosin voi ja kannattaa sisällyttää omaan maailmankatsomukseensa jo ensimmäisestä vuodesta alkaen. Kävin jututtamassa Jaakkoa erään marraskuisen ja Durkheimin- täyteisen iltapäiväni ratoksi ja kokosin seuraavan muistilistan itselleni sekä muille haahuileville fuksitovereilleni.

1. Kurssiarvosanat ja työelämä. Eihän niillä mitään väliä ole, kuulee tuon tuostakin. Tunnollisena yseihin ja kymppeihin tottuneena puurtajana ainakin minulle tämän mantran kuuleminen on ollut vähän vaikeaa. Minähän en kakkosiin tyydy! 

Kurssiarvosanojen paino töitä hakiessa riippuu täysin siitä mihin hakee töihin. Erityisesti ne painavat vaakakipossa silloin, kun kyseessä on jokin yliopiston sisäinen työpaikka. Kuitenkin 90 prosenttia valtsikalaisista työllistyy jonnekin muualle ja arvosanoja tärkeämpää on oma suuntautuminen. Toki arvosanat voivat vaikuttaa esimerkiksi siihen, pääseekö vaihto-opiskelijaksi johonkin huippu-ylipistoon, mikä sinänsä voi olla mainitsemisen arvoinen asia työhaastattelussa.

Jokainen maalaisjärjestä joskus kuullut fuksi kuitenkin tietää; fiksuinta oman jaksamisen kannalta on hyväksyä itseltään se satunnainen kakkonen tai ykkönen, muistaa miettiä omia tavoitteitaan ja suhteuttaa menestyksen tavoittelu siihen.

2. Ainejärjestötoiminta ja työelämä. On totta, että erilaisiin ainejärjestö-hommiin osallistuminen on todella tärkeää muun muassa ansioluetteloa ajatellen. Tutkinnon suorittaminen ei vielä sinänsä kerro paljoa siitä, mihin opiskeluvuodet kuluivat. Sen sijaan hallitustoiminta antaa jo selkeämpiä viitteitä siitä millainen tyyppi hakija on ja mitä hän mahdollisesti osaa.

Kalsken mukaan tärkeimpiä järjestötoiminnan anteja ovat sosiaaliset taidot, ajankäytön hallitseminen sekä johtaminen.

Taidot erilaisten ihmisten kanssa työskentelyyn sekä konkreettiset tiedot siitä, miten kokouksia pidetään ovat hyödyllisiä kelle tahansa.  Esimerkiksi speksin tuottajana joutuu organisoimaan kymmenien ihmisten treeniaikataulut, tilavaraukset, läpimenot ja promokuvaukset ja tämän lisäksi viestimään aikatauluista ihmisille hyvässä hengessä. Vastuutehtävissä oppii paljon siitä trapetsitaiteilusta, jota palautteenannoksikin kutsutaan.  Ainejärjestötoimintaan lähteäkseen ei tarvitse välttämättä olla supliikki ja ulospäinsuuntautunut sanailija, painottaa Kalske. Hallituksissa ja muissa tiimeissä on tarvetta erilaisille persoonallisuuksille ja tekijöitä arvostetaan työelämässä yhtä lailla kuin puhujiakin.

Omasta opiskeluajastaan tärkeimmiksi tehtävikseen Kalske nostaa Kannunvalajien varapuheenjohtajana toimimisen sekä Kannunvalajien tilavastaavana toimimisen. Ensimmäinen opetti puheenjohtajan kanssa työparina toimimista ja delegoimista, jälkimmäinen taas esimerkiksi sitä miten toimitaan, kun Kuppala näyttää bileiden jäljiltä ensi kertaa humalassa olleiden teinien taistelutantereelta.

3. Työelämä-ekskursiot ja tapahtumat Jo ensimmäisenä opiskeluvuotena kannattaa käydä mahdollisimman monissa työelämä-tapahtumissa siitä huolimatta, ettei olisi harmainta hajua siitä, mitä koulun jälkeen haluaisi tehdä (tai juuri siksi). Tärkeintä on pitää mieli avoinna ja ottaa selvää mahdollisuuksista, eikä jumittua johonkin yhteen ajatukseen siitä, mihin sosiaalipsykologi voi työllistyä.

Status on järjestänyt tämänkin syksyn aikana kunnioitusta herättävän kavalkaadin erilaisia työelämään orientoivia tapahtumia. ”Ekskursioita järjestetään tasan niin kauan, kun niihin on tulijoita, joten on elintärkeää, että niille osallistutaan”, sanoo Kalske pilke silmäkulmassaan viitaten alkusyksyllä järjestettyyn YKA-ekskursioon.

4. Rentoudu, kellu, ole avoin ja ole mukava Fuksivuotta ei kannata käyttää liialliseen stressaamiseen, sillä sen aika tulee vielä. Veronmaksajana elämä on tarpeeksi vakavaa, joten tämä on hyvää aikaa nauttia opiskelijana kellumisesta ja ennen kaikkea oman suunnan rennosta fiilistelystä. Kannattaa kokeilla kaikkea ja pitää avoin asenne. Sivuaineita kannattaa valita oman kiinnostuksen mukaan. Talous- ja tilastotiede eivät ole ainoita tulevaisuudessa hyödyllisiä sivuaineita. Kalske ei pidä ”verkostoitumisen”-käsitteestä, siitä välittyvän kylmän hyötyajattelun takia.

”Olkaa vaan mukavia toisillenne… Ja tulkaa YKA:n ekskuihin.”

 

 

statusyka

Kirjoittaja on Statuksen fuksi vuosimallia 2016

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: